Täytyy kirjoittaa pitkästä aikaa kotisivulle ihan sen takia, kun äiti käski. Aiheena on tuleva ydinvoimapäätöksenteko
eduskunnassa. Oma äitini (yli 80 v.) kantaa huolta tulevista sukupolvista ja luonnosta. Hän käski meitä kaikkia nuorempia,
joilla on internetit ja tietokoneet, kirjoittamaan ja vaikuttamaan päättäjiin, että lopettaisivat tuollaiset
ydinvoimahullutukset.Jotkut lobbaritkin myöntävät ydinvoiman vanhanaikaisuuden ja esittävät sitä vain ylimenokauden ratkaisuksi. Tästä ylimenokauden ratkaisusta jää kuitenkin yli sadaksituhanneksi vuodeksi vaarallista jätettä, jolle ei ole rakennettu takuuvarmaa turvallista säilöä.
Voiko todella vastuullinen kansanedustaja tehdä tällaisia päätöksiä, joka uhkaa elollista luontoa yli 100 000 vuotta? Päättäjähän voi tietysti ajatella, että itse ei enää ole kantamassa vastuuta, jos jotain joskus sattuu.
24 vuotta sitten tapahtunut Tsernobylin ydinvoimalakatastrofi on vielä asia erikseen, mutta insinööritaidon väitetään kehittyneen niin paljon, että samanlainen onnettomuus on täysin mahdoton. Olkiluotoon (kuin Iisakin kirkkoa) rakennettavaa uutta reaktoria pidetään turvallisena, vaikka samanlaisesta ei ole vielä kokemuksia missään maailmassa. Äitini sanoja lainatakseni ”sen saisi kuopata betonilla jo nyt, ennen kuin on valmistunutkaan”.
Juuri katsoin uutisista Helsingissä järjestettyä mielenosoitusta, jossa kehotettiin äänestämään ydinvoima historiaan. Yli kolmetuhatta ihmistä oli saatu kokoon marssimaan pitkin katuja. Viesti oli selvä. Kansa (puolueisiin katsomatta) sitoutuu olemaan äänestämättä niitä kansanedustajia, jotka tulevassa ydinvoimaäänestyksessä äänestävät jaa näille kahdelle ydinvoimalalle.
Gallupit osoittavat, että yli puolet Suomen kansasta vastustaa ydinvoiman lisäämistä. Vaikuttaa vähän siltä, että demokraattisissa vaaleissa valitut edustajat eivät välitä tuon taivaallista kansasta ja sen mielipiteistä sen jälkeen, kun mandaatti eduskuntaan on saatu. Herää vakava epäilys, että onko tehty joitakin lupauksia joillekin tahoille ja saatu pientä vaalirahoitusta vastineeksi.
Kaikesta huolimatta
PALJON ONNEA RAKKAALLE ÄIDILLE ÄITIENPÄIVÄNÄ!
Virkistykseksi voi kuunnella vaikkapa meidän Timon sävellystä ATOMIVOIMAA noin neljän vuoden takaa. Kappale tullee olemaan ajankohtainen seuraavan parinsadantuhannen vuoden päästäkin - kuka sitä nyt silloin kuuntelee...
Ensi sunnuntaina pidettävät vaalit ovat samalla ihmisKUNTAVAALIT.
Kunnissa tehdään joka päivä päätöksiä, jotka
vaikuttavat oman kunnan asukkaiden lisäksi koko maapallon ihmisiin.Kuntien ostoilla voidaan vaikuttaa tuotanto-olosuhteisiin ja hyvinvointiin kehitysmaissa. Kunnallispoliitikkojen rooli on keskeinen.
Paikalliset päätökset kantavat kauas. Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen Globbareiden sivulla voit testata tietosi ja perehtyä, kuinka kauas. Samalla voit haastaa myös ihmisKUNTAvaalien ehdokkaat pohtimaan tulevia päätöksiään.
Kampanjan toteuttaa Kepan globbariverkosto yhdessä Repu ry:n ja Reilun kaupan edistämisyhdistyksen kanssa.
Omat terveiseni voit lukea tästä :-)
Samanarvoinen, mp3-tiedosto, säv. san. ja es. Timo Torkkeli
Oma vaalibudjetti:
Mikään muu taho ei ole valitettavasti (tai onneksi) lähestynyt minua rahatukku kädessä ;-)
Esteettömyys tarkoittaa kuitenkin paljon muutakin kuin liikuntaesteiden poistamista. Estettömyys tarkoittaa myös kuuron ihmisen mahdollisuutta saada palveluita omalla äidinkielellään. Se on mahdollisutta olla osallisena tietoyhteiskunnassa riippumatta siitä onko ikäihminen, näkövammainen tai kehitysvammainen. Se on mahdollisuutta saada informaatiota selkokielellä. Se on vaikeavammaisen oikeutta saada henkilökohtainen avustaja. Se on kaikkien oikeutta saada nauttia kultturista ja sivistyksestä. Se on myös vammaisen ja erilaisen oppijan oikeutta opiskella korkeakouluissa.
Liikenne- ja viestintäministeriön, Stakesin, Suomen Design For All -verkoston ja Helsingin Ammattikorkeakoulun tekemä selvitys paljastaa Suomen kuntien huonon osallistumisen estettömyyden edistämisessä. Rakennetun ympäristön ja liikenteen lisäksi siinä esteettömyyttä tarkisteltiin myös kuntien viestinnässä, koulutuksessa ja kulttuuritoiminnassa.
Lähes kaksi kuntaa kolmesta ei ole huomioinut esteettömyyttä strategioissa tai poliittisissa ohjelmissa suunnitelmatasolla saatikka että olisi tehnyt edes selvitystä asiasta. Lemiä ei mainittu tutkimuksessa ollenkaan, joten Lemin kunta ei edes viitsinyt vastata kyselyyn.
Estettömyys koskee kaikkia kuntalaisia. Erityisen tärkeätä se on kuitenkin niille yhteisön jäsenille, joilla on jokin vamma, jotka ikääntyvät tai jotka kuuluvat johonkin kielelliseen tai kulttuuriseen vähemmistöön.
Mehän kaikki ainakin ikäännymme...
Selvitys esteetömyyden huomioimisesta suomen kunnissa
DFA - Suomen Design for All -verkosto
Erilaiset oppijat
Kulttuuria kaikille
Joidenkin mielestä tulisi määritellä maksimikoko luokan oppilasmäärälle. Valitettavasti maksimikoosta tulee helposti se minimikoko. Kuntien heikentyvässä taloudessa ajatellaan yleisesti talouden tasapainon kannalta. Hyvää tarkoittava päätös maksimikoon määrittelemiseksi saattaisikin kääntyä itseään vastaan. Jos koululle annetaan kunnon resurssit, niin rehtorit ja opettajat osaavat rakentaa hyvät ja mielekkäät opetusryhmät ilman säädöksiä.
Koulumaailman ongelmat eivät pelkästään ryhmäkokoja pienentämällä poistu. On muitakin asioita, joihin kuntien luottamushenkilöstön tulee puutua:
Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tukemiseen tarvitaan yleisesti resursseja. Päteviä koulunkäyntiavustajia tarvitaan heidän tuekseen. Kouluterveydenhoitoon panostamista tarvitaan myös reippaasti lisää. Oppilashuoltotyöryhmien toiminnan voimakas tukeminen ja kouluhenkilökunnan täydennyskoulutus ovat myös tärkeitä toimenpiteitä.
Koulussa viihtymistä parannetaan lisäämällä enemmän taito- ja taideaineita opetussuunnitelmaan, tekemällä kouluista viihtyisiä ja terveitä oppimisympäristöjä, perustamalla harrastuskerhoja oppilaille, vahvistamalla kodin ja koulun yhteistyötä sekä tukemalla koulujen henkilöstön jaksamista ja hyvinvointia.
Jo nyt on käyty yhteistyöneuvotteluja Lappeenrannan kanssa. Mitään ei kuitenkaan ole tiedotettu kuntalaisille. Jo valmisteluvaiheessa tulee kuulla kuntalaisten mielipidettä. Avoimuus on kaiken perusta.
Itselleni kynnyskysymyksiä mahdolliseen kuntaliitokseen ovat:
1. Kuinka ja mitä lemiläiset hyötyvät valtion myöntämistä "porkkanarahoista"?
2. Lemiläisten lähipalveluiden takaaminen myös pitkällä aikavälillä
3. Joukkoliikennepalveluiden tuntuva paraneminen Lemillä
4. Kuinka taataan lemiläisten äänen kuuluminen, kansalaisvaikuttaminen suuressa kunnassa?
5. Lemiläisen identiteetin ja kulttuurin säilyttäminen sekä vahvistaminen
6. Elinkeinoelämän tukeminen Lemillä
7. Ympäristöasioiden huomioiminen.
Neuvottelujen tulee olla vielä aidosti tasapuoliset, eivätkä isomman kunnan sanelupolitiikkaa. Lemin talous ei ole niin surkea, että pitäisi suin päin rynnätä isomman kelkkaan. Vaikka vuosikate onkin ollut matala, pitää muistaa, että Lemillä ei ole juuri yhtään velkaa.
Aluksi tulee hirveä suuttumus. Seuraavaksi kysymys miksi?
Suomessa on joukko todella huonosti voivia nuoria. Jostain syystä nämä nuoret ovat pudonneet tukiverkkojen läpi. He eivät ole saaneet sitä tukea, mitä lapset tarvitsevat tasapainoiseksi aikuiseksi kasvamiseen. Mallin saaminen kaikenlaiseen rikolliseen ja pahaan on nykypäivänä helppoa. Internet ja väkivaltaiset pelit ruokkivat huonosti voivan lapsen mielen tekemään lopullisia ja turmiollisia tekoja.
Opettajana koen tämän asian erityisen murheellisena. Lasten parissa työtä tekevät monesti kohtaavat sen, että vaikka esittää syvän huolensa jonkin lapsen asioista, niin ei kuitenkaan tapahdu mitään. Ei tahdo löytyä sitä tahoa, joka ottaa asian hoitaakseen.
Jos koulussa on lapsi, jolla on jokin fyysinen sairaus, lapsi saa välittömästi hoidon sairaalassa tai terveyskeskuksessa. Jos taas koulussa sattuu olemaan psyykkisesti vakavasti oirehtiva lapsi, niin psykiatriseen hoitoon pitää odottaa pääsyä useitakin kuukausia. Opettajan rahkeet ja koulutus riittävät uusien asioiden opettamiseen ja kasvattamiseen. Psykiatrisen lääkärin tai hoitajan koulutusta hänellä ei ole.
Usein kuulee kylillä ja valtuustossakin koulua syytettävän erinäisistä asioista, milloin se ei osaa opettaa, milloin ei osaa hoitaa koulukiusaamista, milloin mitäkin. Kuntien valtuustoissa ja lautakunnissa jaetaan kuitenkin ne eväät, millä koulujen pitää toimia: Luokkien ryhmäkoot, koulunkäyntiavustajien määrä, opettajien täydennyskoulutus, kouluterveydenhoito, oppimateriaalit, oppilashuollon resurssit, työnohjauksen määrä, kuraattoripalvelut jne. Jos eväät ovat heikot, tulos voi olla myös heikko.
Tässä Kauhajoen tapauksessakin olisi varmaan pitänyt puuttua asiaan jo alaluokilla tai päivähoidossa tai neuvolassa. Kun asiat ovat saaneet edetä riittävän pitkään väärään suuntaan, niitä on vaikea enää korjata.
Esitän syvän osanottoni kaikkien uhrien omaisille.
Allekirjoitin Suomen nuorisoyhteistyö – Allianssin lasten ja nuorten
huoneentaulun.
Samalla sitouduin lasten ja nuorten valtuutetuksi.Piti lukea kahteen kertaan kaikki kaksitoista kohtaa, johon sitoutuu miettien samalla pystyykö ihan todella sitoutumaan ja korostamaan päätöksissä ja valinnoissa lasten ja nuorten hyvinvointia ja oikeuksia.
Lapsien ja nuorten hyvinvointiin panostaminen tänään takaa meille kaikille hyvän tulevaisuuden. Lapset ovat huomispäivän päättäjiä. Heidän ääntä pitää kuunnella jo nyt.
Haastan kaikki Lemin kunnallisvaaliehdokkaat allekirjoittamaan Lasten ja nuorten Huoneentaulun.
Näitten lakisääteisten palveluiden lisäksi kunnalla on velvoitteita tuottaa kuntalaisille muitakin palveluita: Liikuntapaikkoja, nuorisotoimintaa, kulttuuripalveluita ja virkistystä. Mutta vaikka nämä kunnalliset palvelut olisivatkin kunnossa, niin välttämättä kunta ei vielä ole viihtyisä ja asukasystävällinen. Paikkakunnalla tarvitaan muitakin palveluita: Kauppoja, leipomopalveluita, kampaamoja, kioskeja, huoltoasemia, autokorjaamoita, takseja, sähkömiehiä, putkimiehiä, ompelimoja, korjausmiehiä, kotitalkkareita, hoivayrittäjiä, pieniä ja suurempia yrityksiä … ja etenkin POSTI.
Lehdestä saatiin lukea, että Itella (joka vähän aika sitten mainosti: ”Posti parantaa palveluitaan”) lopettaa toimintansa Lemin kirkolla, koska vapaaehtoista yrittäjää ei saada jatkamaan postipalveluita Lensun kaupan lopettaessa toimintansa. Korvaus palveluiden tuottamisesta ei kata sitä vaivaa, mikä koituu työstä. Lain mukaan kuulemma riittää, että kunnassa on yksi postitoimipaikka. Vastedes kirkonkyläläiset ilmeisesti joutuvat lähettämään ja hakemaan pakettinsa Kuukanniemestä. Postin lähteminen kirkonkylältä heikentää edelleen myös yritystoimintaa Lemillä harjoittavien toimintamahdollisuuksia.
Kun 1981 muutimme Lemille, täällä oli kirkolla kolme kauppaa, huoltoasema, josta sai ostaa autotarvikkeita ja kahvia. Kioskikin palveli jonkun aikaa lemiläisiä. Nyt täytyy lähteä ostoksille pienenkin tavaran takia Lappeenrantaan. Kelan palvelupiste lopetti myös. Harmittaa, että nyt Lensun kauppa joutuu lopettamaan toimintansa, vaikka olisi halunnutkin jatkaa.
Herääkin kysymys: Onko Lemin kunta hoitanut vasemmalla kädellä elinkeinotoiminnan tukemisen ja kehittämisen kunnassa?
Lemin uusi 2008-vaaliliitto lähtee kunnallisvaaleihin hyvillä mielin. Viime vaaleista teknisen vaaliliiton eri puolueiden ehdokasmäärää on kasvatettu kolmanneksella. Tavoitteena on saada vähintään seitsemän valtuustopaikkaa. Vaalimottona on: ”Positiivisesti lemiläinen”.
Kaikille ryhmittymille yhteisiä tärkeitä asioita ovat lähipalveluiden turvaaminen koko kunnan alueella. Lemillä tarvitaan elinkeinoelämän tukemista monipuolisesti. Yliopiston läheisyyttä tulee hyödyntää. Kuntaan tarvitaan innovatiivisia uusia työpaikkoja. Vaaliliitto haluaa olla mukana myös kuntarajat ylittävässä päätöksenteossa.
Teknisen vaaliliiton avulla Lemin pienemmät valtuustoryhmät saavat mahdollisuuden yhteiskuntavastuun toteuttamiseen. Lemillä tarvitaan muutakin kuin suurien ryhmittymien mahtipolitiikkaa. Jokaisen kuntalaisen mielipide tulee kuulua valtuustossa. Vaaliliitolla on ehdokkaina osaava porukka, joka on sitoutunut kehittämään Lemiä ja kuntalaisten hyvinvointia.
Lisätietoja:
Vihreät - Outi Torkkeli outi.torkkeli@vihreat.fi
SDP - Pekka Purtilo pekka.purtilo@yit.fi
PerusS - Auli Kangasmäki auli.kangasmaki@kolumbus.fi
KD - Osmo Pylkkö osmo.pylkko@pp.inet.fi
Kahdessa näkemässäni jaksossa keskityttiin maapallon tärkeään rikkauteen, veteen. On hämmästyttävää huomata, että samalla kun osa ihmiskunnasta kärsii vesipulasta, jossakin toisessa kolkassa (rikkaat) ihmiset tuhlaavat ylettömästi vettä. Ohjelman mukaan maapallon kansalaisista joka viides ihminen kärsii puhtaan veden puutteesta.
Me hyväuskoiset ihmiset olemme tottuneet luottamaan siihen, että puhdas vesi on ehtymätön luonnonvara. Muun muassa ilmaston muutos, metsien hakkuu, kaivostoiminta, teollisuus, rakentaminen, ihmispopulaation kasvu, sodat, kaikki omalta osaltaan vaikuttavat maapallomme makean veden varastojen ehtymiseen.
Vesi ei voi olla kenenkään omaisuutta. Oikeus veteen tulee kuulua myös ihmisoikeuksiin. Tähän asti sotia on käyty mm. öljystä. Toivottavasti tulevaisuudessa ei tarvitse kokea sotia, jotka käydään vedestä.
Tätä16-osaista ranskalaista sarjaa voi seurata JIMillä keskiviikkoisin klo 21.00. Odotan mielenkiinnolla, mitä asioita käsitellään seuraavissa osissa.
Millaisissa perheissä köyhät lapset sitten elävät? Pahimmassa asemassa ovat opiskelijaperheiden lapset. Opintotuki kun ei tunne lapsikorotusta. Lapsettomat ja perheelliset opiskelijat saavat saman verran opintotukea. Sitten on tietysti työttömien vanhempien lapset ja yksinhuoltajat. Monilapsisissa perheissä rahat eivät tahdo riittää, vaikka molemmat vanhemmat olisivat töissä.
Muutenkin lapsiin kohdistuneet palvelut ovat kärsineet. Lapsilisiin ei ole tehty korotuksia lamavuosien leikkausten jälkeen. Neuvolatoiminta eri kunnissa on ollut säästöleikkurien käsittelyissä. Peruskoulut kärsivät monessa kunnassa resurssipulasta. Luokkakokoja on suurennettu ja oppituntien lukumääriä vähennetty. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden ja syrjäytymisuhassa olevien lasten asemaan ei ole pystytty paneutumaan tarpeeksi. Surullisinta on se, että mielenterveysongelmista kärsivät lapset joutuvat jonottamaan pääsyä hoitoon.
Nyt pitäisi keskittyä tulevaisuuteen. Lapsiemme hyvinvointi takaa myös aikuisväestön hyvinvoinnin tulevaisuudessa. Jos haluamme, että kuuluisa ”eläkepommi” saadaan purettua, on tärkeätä satsata myös tuleviin sukupolviin, eikä vain rahastoimalla kaikki liikenevät varat eläkerahastoihin. Lapsilisiin on saatava korotus, opintotukeen on saatava lapsikorotus, kouluille on taattava riittävät resurssit, neuvolatoimintaa on kehitettävä ja lapsien asema on otettava erityiseksi painopistealueeksi politiikassa.
Lappeenrantakin sai ikävää huomiota uutisesta nuorten ja lasten huostaanotoista. Syynä huostaanottoihin oli se, että tällä keinoin heidät saatiin katkaisuhoitoon päihteiden käytöstä. Nuorin katkaisuhoitoon joutunut oli uutisen mukaan 12-vuotias. Oulussa tuomittiin pedofiili. Helsingin poliisi selvitti rikoksia, joissa täysi-ikäiset miehet olivat käyttäneet lapsia ja nuoria törkeästi seksuaalisesti hyväksi käyttäen apuna nuorten omia keskustelupalstoja.
Lapsiin kohdistuva pahoinpitely numeroina: (poliisi)
Mistä tämä kertoo?
Ovatko lapsiin kohdistuneet rikokset lisääntyneet? Ehkäpä rikokset tulevat nykypäivänä paremmin julki, koska poliisi on tehostanut tutkintaansa. Lasten pahoinpitelyt tunnistetaan nykyään entistä paremmin. Nämä tilastot kertovat myös siitä, että ainakin osassa lapsiperheitä voidaan todella huonosti. Riskiryhminä pidetään perheitä, joissa on päihde- ja mielenterveysongelmia, samaten perheitä, joissa on syrjäytymisvaara tai joilla on hyvin autoritaariset kasvatusperiaatteet.
Myös päiväkodeissa ja kouluissa henkilökunta painiskelee ongelmissa, jonka aiheuttavat joidenkin lasten selvästä henkisestä pahoinvoinnista. Ongelmaksi koetaan, että koulut eivät saa tukea työlleen. Oppilashuoltoryhmissä asioita kyllä puidaan, mutta konkreettista apua ei kuitenkaan pystytä antamaan. Koulun henkilökunta jää yksin ongelmansa kanssa. Vakavasti oirehtiva lapsi joutuu odottelemaan psykiatriseen hoitoon pääsyä kuukausia. Ongelmat ehtivät kasaantua suuriksi, ennen kuin mitään tehdään. Yleensä sitten on jo liian myöhäistä. Huostaanottoja lykätään mahdollisimman pitkään, koska ne tuovat kunnille huomattavia lisäkustannuksia.
Valtiovallan satsaukset perheiden ja lasten tukemiseen ovat olleet viime aikoina vähäiset. Nyt on pakko tehdä jotakin ja nopeasti lapsien eteen. Rahojen lisääminen lasten psykiatriseen hoitoon on vain jäävuoren huipun sulattamista. Panostukset ennalta ehkäiseviin toimenpiteisiin torjuisivat ongelmat jo ennen niiden ilmaantumista.
Suoraa puhetta lasten ruumiillisesta kurituksesta - Jordan Riak
Sähköposti: outi.torkkeli@pp.inet.fi
Puh. 050-3558291