DIGITV

Tätä kirjoitettaessa on enää 293 päivää jäljellä analogisten lähetysten loppumiseen. Meillä digisovitin on ollut käytössä jo pari vuotta. No mitä hyötyä se on tuonut?

Kuvanlaatu yleisesti parani. Kuitenkin, jos mopo kulkee tiellä tai naapuri leikkaa ruohoa pihallaan, telkkarissa näkyy pelkkiä pysähtyneitä ruutuja. Samaten kovalla sateella tai kovalla pakkasella kuva "räpsyy". Analogisessa pystyi kuitenkin seuraamaan lähetystä, vaikka kuvanlaatu saattoi olla rakeinen.

Digitaalinen lähetystekniikka kuulemma säästää radiotaajuuksia, joita käytetään kaikkeen langattomaan tiedonsiirtoon. Nyt siis on mahdollista katsojan valita useammasta kanavasta katsottavansa.

Televisiolähetysten sisältö on se katsojia eniten kiinnostava asia. Digitv:n tuomilla uusilla kanavilla pyörii suurimman osan ajasta mainostekstiä ohjelmista, chattia, älyttömiä maksullisia kännykkäpelejä tai sitten sana "suljettu". Itse lähetyksiä on vähän. Maksua vastaan saa katsella formuloiden aikaajoja.

TV-lupamaksu on kallis investointi etenkin opiskelijoille ja eläkeläisille (ja näköjään joskus myös varakkaammalle väelle). Eiköhän olisi jo aika ruveta suunnittelemaan kiinnostavaa ja monipuolista sisältöä katsojille. Maksullisia DIGI-kanvaia ei katsojat tarvitse lisää. TV-lupa on niin kallis, että ylimääräisiä maksuja ei enää haluta ohjelmista maksaa. YLE saa myöntää seuraavat luvat ilmaiskanaville.

ESTEETTÖMYYS
19.11.06

Tavalliselle terveelle ihmiselle on itsestäänselvyys kulkea rakennetussa ympäristössä omin jaloin. Vammaisille, vanhuksille lastenvaunuja työntäville asia on toinen. Liikkumista estäviä loukkoja on kaikkialla. Kaduilla olevat rampit, rakennuksiin menevät portaat, yleisien kulkuvälineiden korkeat ja kapeat askelmat hankaloittavat heidän itsenäistä elämistä. Kenestäkään ei ole mukava olla toisten armoilla.

Esteettömyys tarkoittaa kuitenkin paljon muutakin kuin liikuntaesteiden poistamista. Estettömyys tarkoittaa myös kuuron ihmisen mahdollisuutta saada palveluita omalla äidinkielellään. Se on mahdollisutta olla osallisena tietoyhteiskunnassa riippumatta siitä onko ikäihminen, näkövammainen tai kehitysvammainen. Se on mahdollisuutta saada informaatiota selkokielellä. Se on vaikeavammaisen oikeutta saada henkilökohtainen avustaja. Se on kaikkien oikeutta saada nauttia kultturista ja sivistyksestä. Se on myös vammaisen ja erilaisen oppijan oikeutta opiskella korkeakouluissa.

Liikenne- ja viestintäministeriön, Stakesin, Suomen Design For All -verkoston ja Helsingin Ammattikorkeakoulun tekemä selvitys paljastaa Suomen kuntien huonon osallistumisen estettömyyden edistämisessä. Rakennetun ympäristön ja liikenteen lisäksi siinä esteettömyyttä tarkisteltiin myös kuntien viestinnässä, koulutuksessa ja kulttuuritoiminnassa.

Lähes kaksi kuntaa kolmesta ei ole huomioinut esteettömyyttä strategioissa tai poliittisissa ohjelmissa suunnitelmatasolla saatikka että olisi tehnyt edes selvitystä asiasta.

Estettömyys koskee kaikkia kuntalaisia. Erityisen tärkeätä se on kuitenkin niille yhteisön jäsenille, joilla on jokin vamma, jotka ikääntyvät tai jotka kuuluvat johonkin kielelliseen tai kulttuuriseen vähemmistöön.

Mehän kaikki ainakin ikäännymme...

FORTUM
24.11.06

Energiayhtiö Fortum ilmoitti (23.11.06) ykskantaan korotavansa sähkön hintaa koko maassa. Kolmesataatuhatta kotitaloutta saa vuoden vaihteessa pulittaa noin viisi prosenttia enemmän kuluttamastaan sähköstä, espoolaiset vielä enemmän.

Samaan aikaan tukkusähkön ja päästöoikeuksien hinnat ovat laskeneet. Sähkömarkkinoiden suurimpana pelaajana Suomessa Fortum kuvittelee voivansa tehdä mitä lystää.

Suomen valtio omistaa vielä Fortumista yli puolet. Kuitenkaan Kauppa- ja teollisuusministeri ei puheidensa mukaan voi vaikuttaa yhtiön asioihin (mm. johtajien optioihin) minkään vertaa.

Yhdeksänkymmentäluvulla oli hirveä buumi (kokoomus etunenässä ja muut isot puolueet säestivät) yksityistää valtion omistamia yrityksiä. Perusteluina oli mm. että tällä tavoin saadaan "tervettä" kilpailua ja ja sitä mukaa halvempaa palvelua kuluttajille. Valtion omistuksessa yhtiöt eivät olleet kuulemma tarpeeksi tehokkaita ja kilpailukykyisiä.

Valtion omistama IVO pistettiin pörssiin myyntiin. TELE myytiin pois ja saatiin uusi yhtiö nimeltä Sonera. Sonera tehokkaana firmana osti "ilmaa" Saksasta ja kärsi suuret tappiot. No nyt sen omistavat ruotsalaiset. Postipankki hävitettiin ja siitä tuli Sampopankki. Sampopankki myytiin juuri ulkomaille.

Nyt ollaan siinä tilanteessa, että selvitysmies Purasjoki ehdottaa uuden valtion energiayhtiön perustamista ja vesivoiman ottamista pois Fortumilta takaisin valtion omistukseen. Onhan se ihmeellistä, että Imatran kaupunki joutuu maksamaan korvauksia Fortumille kymmeniä tuhansia vuosittain siitä, että saa juoksuttaa kesällä omassa Imatrankoskessaan vettä. Fortum on nostanut korvaustaan, joten koski kuohuu kesäisin yhä harvemmin.

Nyt ainakin pitää ottaa käyttöön syöttötariffit, jolloin pienemmätkin biopolttoaineilla toimivat laitokset saisivat valtakunnan verkkoon tuottamansa sähkön. Fortumia ei enää varmaankaan saada valtion omistukseen, mutta ne voimaloissa virtaavat vedet ovat mielstäni meidän suomalaisten omia eivätkä yhtiöiden pörssiosakkaiden.

GLOBALISAATIO

Maapallo on pienentynyt. Enää ei voi olla välittämättä muusta maailmasta. Liikenteen ja tietoliikennetekniikan kehityksen myötä maapallosta on tullut pikkukylä.

Muinoin 90-luvulla, kun internet otti ensiaskeleitaan koulumaailmassa, päätettiin koulussamme (silloisessa Lappeenrannan kuulovammaisten koulussa) tehdä kotisivut. Kotisivut käännettiin myös englannin kielelle. Eipä aikaakaan, kun aloimme saada viestejä maailman eri kolkista. Perulainen nainen oli kiinnostunut viittomakielestä, ja halusi tietää, missä hän voisi sitä opiskella. Kanadalainen isä otti meihin yhteyttä ja halusi saada tietoa dysfasiasta, joka oli todettu hänen lapsellaan. Espanjalainen kuuro otti meihin yhteyttä ja kyseli suomalaisesta viittomakielestä jne. Pieni erityiskoulu pienessä Lappeenrannan kaupungissa pienessä Suomessa oli päässyt mukaan globaaliin maailmaan julkaisemalla kotisivunsa englannin kielellä.

Globalisaatio sana mielletään melkeinpä kirosanana, ylikansallisten yhtiöiden suurentuvana asemana maailmanmarkkinoilla. Nämä siirtelevät tuotantolaitoksiaan sinne, missä työvoimakustannukset ovat halvimmat ja sitä myöten voitot suurimmat. Pääomat siirtyvät yhdellä napinpainalluksella paikasta toiseen. Yhtenä ilmiön vaikutuksena pidetään myös valtioiden vaikutus- ja päätösvallan vähentymistä. Uhaksi katsotaan myös paikallisten kansallisten kulttuurien katoamisen. (Kaikkialla juodaan kokista ja katsotaan Kauniita ja rohkeita.) Nyt globalisaatio etenee rikkaiden ehdoilla. On annettu sellainen kuva, että mitään ei voida poliittisesti tehdä globalisaatiosta johtuville epäkohdille. Juna kulkee ja siihen on hypättävä ja kerättävä kaikki hyöty muista välittämättä.

Suomen kieli saa joka päivä uusia sanoja. Yksi on googlaus. Jos on kiinnostunut jostakin asiasta ja henkilöstä, niin googlataan nimi hakurobottiin ja etsitään tietoa eri linkeistä. Internet on kuin hyvän ja pahan tiedon puu. Sieltä saa etsittyä paljon hyödyllistä ja todenperäistä tietoa mutta myös eettisesti huonoa ja lapsien tasapainoiselle kehitykselle vaarallista aineistoa. Me vanhemmat ihmiset osaamme jo eritellä ja suhtautua tietoon kriittisesti mutta lapset ei.

Esimerkki: Luokassamme opeteltiin internetin käyttöä. Yksi oppilaista googlasi Pokemon -sanan, koska oli korttien innokas keräilijä. Sivujen auettua kuvat näyttivät aluksi ihan tavallisilta Pokemon -hahmoilta. Tarkemmin katsottua hahmot olivatkin pornografisia ja lapsille täysin sopimattomia. Lapsen hämmennys kuvista oli sanoin kuvaamaton.

Monet asiat mediassa lapsi ottaa todesta ilman minkäänlaista kritiikkiä. Lapset eivät vielä ymmärrä, että omia tietojaan ei kannata jakaa ”meseillessä” ja ”irkatessa” julkisesti. On surullisia esimerkkejä siitä, että henkisesti sairaat henkilöt ovat käyttäneet lapsia hyväksi internetin avustuksella.

Kouluissa on lapsille opetettu tieto- ja viestintätekniikkaa laadukkaasti eri oppiaineiden yhteydessä. Kuitenkin medialukutaidon, vastuullisen ja kriittisen internetin käytön oppimisessa on vielä paljon haasteita. Myös vanhemmilla on suuri vastuu lasten internetin käytön valvomisessa kotona.

Pari vuosikymmentä sitten rakensimme taloa. Taloomme tehtiin myös leivinuuni ja takka. Muurari tullessaan rakennuksellemme kysyi ensitöikseen, että haluammeko itsellemme hyvin vetävän vai ERITTÄIN hyvin vetävän uunin. Vastasimme tietenkin, että erittäin hyvin vetävän. Muurari tokaisi tähän, että siinä tapauksessa talofirman uunipiirustukset pitää laittaa romukoppaan ja tehdä uuni hänen oman ehdotuksen mukaan. Uuni ja takka ovat toimineet jo 25 vuotta erinomaisesti.

On hienoa katsella kokeneen ihmisen työntekoa. Talonrakentajan toiminta näyttää sivustakatsojasta rennolta, vakaalta ja helpolta. Kaikki turhat liikkeet on eliminoitu. Kirves osuu aina oikeaan kohtaan eikä lipsahduksia satu. Jokaisessa työpaikassa on näitä hiljaisen tiedon taitajia, jotka tekemisen, kokemisen sekä yrityksen ja erehdyksen kautta ovat omaksuneet sellaista ammattitaitoa, jota kirjoista ei voi oppia. Taito on automatisoitunut ja siirtynyt ei-tietoiseen ohjaukseen. Suuri osa huipputaidoista on tätä ”hiljaista tietoa”.

Nyky-yhteiskunta ei osaa arvostaa hiljaista tietoa. Firmojen YT-neuvotteluissa ikääntyneille työntekijöille useimmiten tarjotaan eläkeputkea. Yli viisikymppisten työllistyminen on tullut vuosi vuodelta hankalammaksi. ”Me olimme ajatelleet tähän toimeen vähän nuorempaa henkilöä”, sanovat toimitusjohtajat vanhemmille työnhakijoille. Ikärasismi kukoistaa. Työhön etsitään 25-vuotiasta vankan ammattitaidon omaavaa dynaamista, tehokasta huippuosaajaa.

Hyvässä työyhteisössä on kuitenkin kaikenikäisiä toimijoita. Nuorien ja vanhempien työpanos rikastuttaa työpaikan toimintaa ja kehittää käytänteitä eteenpäin.

Meidän tulisi ottaa oppia keskiaikaisesta koulutuksesta. Silloin eri ammattikuntien mestarit ottivat töihinsä harjoittelijoita, kisällejä. Työtä tekemällä ja mestarin toimintaa havainnoidessaan ja mestarin neuvoja kuullessaan kisälli sai arvokkaan ammattitaidon ja tietämyksen pohjan. Myöhemmin hän saattoi yltää opettajaansa korkeammalle huippuosaamisen tasolle. Oppisopimuskoulutusta tulisi lisätä ja kehittää edelleen.

ILMASTONMUUTOS

Ilmastonmuutos on koko ihmiskuntaa ja maapalloa vakavimmin uhkaava ongelma. Nyt siihen ovat havahtuneet muutkin kuin vihreät. Lisääntyneille hirmumyrskyille ja säätilojen vaihteluille ei enää viitata kintaalla ja vedota tilastoharhoihin.

Olemme saaneet lukea ja nähdä uutisista, että mannerjäätiköt ovat alkaneet sulaa. Maailman kuivuudesta kärsivä maa-ala on tuplaantunut ja hirmumyrskyjen tuhoisuus on kasvanut puolella 30 viime vuoden aikana. Länsi-Siperian turvesoiden ikirouta on alkanut sulaa. Ikiroudan alla piilee arviolta 70 miljardia tonnia metaania, joka on 20 kertaa hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu. Sanotaan, että kynnys on jo ylitetty, mistä ei ole enää paluuta takaisin.

Päätöksiä ilmastokonferensseissa on saatu toistaiseksi laihanlaisesti aikaan. Suomessa päästökaupoilla ovat energiayhtiöt lihottaneet omistajiensa osinkopottia. Suomen valtiohan jakoi päästöoikeudet yrityksille vastikkeetta. Yksityiset kuluttajat ovat saaneet kuitenkin maksaa kohonneet sähkölaskunsa mukisematta. Suomen teollisuus valtion vastaan tulemisesta huolimatta valittaa, että Kioton sopimuksen takia elinkeinoelämän on mahdotonta toimia Suomessa. Parempi on pakata tavarat ja muuttaa tehtaat Kiinaan, sinne missä sopimusta ei ole ratifioitu. Todella yhteiskuntavastuullista toimintaa suomalaiselta elinkeinoelämältä!

Katselin TV:stä joskus taannoin ohjelmaa, jossa keskusteltiin ilmastonmuutoksesta. Paikalla oli myös EVAn (tai EK:n - ihan sama) ympäristöasioista vastaava henkilö, nainen, jonka nimeä en muista. Kysyttiin, kuinka ilmastonmuutokseen voitaisiin vaikuttaa. Hänen ohjelmassa esittämät asiat olivat, että, täytyy ottaa rakentamisessa ja kaavoituksessa huomioon ilmastonmuutos siten, että rakennetaan kestävämpiä kiinteistöjä ja ei rakenneta meren rannan tuntumaan, koska merien vedenpinta nousee. - Nojooo! Samassa ohjelmassa kyseltiin, mitä itse olisi valmis tekemään ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi. Samainen nainen sanoi ehkä voivansa luopua päivän toisesta suihkusta. - Hohoijjaaa!

KAAKELIKERHO
25.10.08

Lappeenrannan koululaitos palkitsee kaikki työntekijät kaakelilla heidän täyttäessään 50 vuotta. Itse pääsin tähän ”kaakelikerhoon” jo vuonna 2006. Meillä onkin kotona kaksi samanlaista kaakelia. No, onhan se kaakeli sentään Heljä Liukko-Sundströmin suunnittelema.

Lappeenrannassa alkaa meitä kaakelikerholaisia olla jo iso määrä. Se tarkoittaa sitä, että kymmenen vuoden sisällä koululaitoksen henkilökunnan keskuudessa eläkkeelle jäävien määrä alkaa olla iso. Tähän asti virat on saatu täytettyä helposti. Hakijoita on ollut moninkertainen määrä virkaa kohti.

Suurien ikäluokkien eläköitymisen jälkeen tilanne saattaa muuttua myös Lappeenrannassa. Kunnallisten työnantajien täytyy ruveta kilpailemaan työntekijöistä. Opettajan ammatti antaa pätevyyden myös monille yksityisen sektorin alalle. Hyviin työolosuhteisiin ja palkkaukseen tulee kuntienkin satsata tulevaisuudessa enemmän.

KÖYHYYS

Nyt se on sitten oikein tutkittu. Suomessa ovat köyhät köyhtyneet ja rikkaat rikastuneet. Yleisesti ottaen hyvinvointi on kohentunut, mutta erot kasvaneet. Sakesin mukaan (Suomalaisten hyvinvointi 2006 -kirja) jo yli puoli miljoonaa suomalaista elää alle EU:n köyhyysriskirajan. Etenkin monilapsiset ja yksinhuoltajaperheet ovat saaneet kokea taloutensa heikon aseman. Perusturva ei riitä jokapäiväisiin välttämättömyyksiin. On käytävä sosiaaliturvan luukulla anelemassa lisää rahaa. Ikävintä on se, että pitää vielä todistella sosiaalitädeille, että todellakaan ei ole rahaa.

Tulevaisuus ei näytä tuovan mitään parannusta heidän asemaan, jos jatketaan nykyisillä poliittisilla linjauksilla Suomessa. Hyvinvoivilla työssä käyvillä ihmisillä taloutta ovat parantaneet kohentuneet palkat sekä vallalla ollut veronalennuspolitiikka. Työttömyysturvassa ja sosiaalietuuksissa ei samaan aikaan ole näkynyt samaa kasvua, Veronkevennykset eivät ole hyödyttäneet pienituloisempien asemaa. Tehokkaimmin köyhyys on lievitettävissä parantamalla vähimmäistyöttömyysturvalla olevien taloudellista asemaa. Perustulo antaisi heille mahdollisuuden ottaa vastaan lyhytaikaisiakin töitä etuuksia menettämättä. Ei sen luulisi olevan rikkailta pois.

LEMI

MAASEUTU

Kun olin pieni, perheemme meni kesäloman aikana koko kuukaudeksi mummolaan kesän viettoon maalle. Mistään ei ole sen lämpimämpiä muistoja lapsuudesta. Mummolassa oli muutama lehmä, karsinallinen sikoja, jokunen lammas ja kanoja, kissa ja talon nurkalla räksyttävä suomen pystykorva. Samalla kun työnnettiin kärryllä kaksi hinkillistä maitoa meijeriin vietäväksi, saatiin maitolaiturilta juusto ja voi. Sen jälkeen en koskaan ole saanut niin hyvää ja niin tuoretta juustoa kuin mummolassa. Mozzarellat ja parmesaanit eivät ole yhtään mitään. Nykyään maaseudulla ei enää tule toimeen samaan tapaan. Lehmiä pitää olla kymmenittäin, sikalan pitää olla suuri tehdaslaitos ja viljaa pitää olla kasvussa suuret pellot. On maalaistalossa kuitenkin vielä paljon samaakin kuin ennen. Vilja-aitta tuoksuu nykyäänkin ihan samalta kuin mummolassa. Maaseudun ympäristö ei ole paljoakaan muuttunut. Ihmisiä vain on vähemmän

Maaseutua ei voi tuoda. Tämä ajatus on aivan totta. Suomella pitää olla omavarainen elintarviketuotanto. Elintarvikkeiden alkutuotanto ei kuitenkaan enää työllistä maaseudulla ihmisiä niin kuin ennen. Pitäisi innovoida uusia elinkeinoja. On ymmärrettävää, että viljelijä turhautuu, jos saa maataloustukea siihen, että maisemoi maaseutua. Tekee työtä joka ei tuota niin sanotusti mitään. Kaikkihan eivät voi ryhtyä maaseutumatkailuyrittäjiksikään.

Olisiko uusiutuvien energiakasvien tuotannosta (hake, ruokohelpi) piristysruiskeeksi Suomen maaseudulle? Voisiko maataloustuotteiden lajikevalikoimaa laajentaa ja lisätä jatkojalostusta. Entäs sitten etätyö? Lähiruuan suosiminen omassa ja julkisessa ruokataloudessa edesauttaa juuri oman maakunnan tuottajia. Miksi ostaa argentiinalaisia omenoita, kun tarjolla on oman maakunnan omenatarhassa tuotettuja puhtaita hedelmiä. Menisikö luomutuotteita vielä paremmin kaupaksi?

Maaseutu on suuri mahdollisuus Suomessa. Maaseudun tukeminen ei ole keneltäkään pois, vähiten kaupunkilaisilta. Tehtaat lähtevät Kiinaan, mutta maaseutua ei sinne voi viedä.

NATO

OMAISHOITO

Suomessa omaishoitajat eivät ole tasa-arvoisessa asemassa. Omaishoidon tuki kustannetaan kuntien budjeteista. Senpä takia tuki on riippuvainen kunnan taloudellisesta asemasta ja myös poliittisesta halusta toteuttaa lakia.

Monessa kunnassa omaishoitajat jonottavat pääsyä tuen piiriin. Moni ikääntynyt puoliso tai jälkeläinen tekee arvokasta työtä tietämättään edes oikeudesta omaishoidon tukeen.

Jotta kaikki Suomen kansalaiset olisivat tasa-arvoisessa asemassa, tulisi omaishoidin tuki siirtää Kansaneläkelaitoksen kustannettavaksi.

PERUSKOULU
8.12.06

REKKAJONOT
10.3.07

Kaakkois-Suomen rekkajonot ovat puhuttaneet kovasti vaalikentillä. Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että jotain tarttis tehrä asialle, mutta mitä? Toisten mielestä riittää se, että satamista ei päästetä rekkoja liikenteeseen. Osa ajattelee ongelmasta päästävän rakentamalla rekoille omat jonotuskaistat.

Kaakkois-Suomi ei paljoakaan hyödy kauttakulkuliikenteestä. Lähinnä satamat ovat olleet saamapuolella. Tietullit tai tienkäyttömaksut raskaalle liikenteelle olisi tapa saada korvauksia valtiolle teiden kulumisesta ja ilman saastumisesta. Keski-Euroopassa tällaiset korvausmaksut ovat olleet käytössä jo vuosikymmeniä. Saadut varat voitaisiin käyttää teiden ylläpitoon ja kunnostukseen sekä myös palveluiden järjestämiseen (esim. WC:t).

Suomalaisille rekkayrittäjille tienkäyttömaksut voitaisiin korvata verohelpotuksilla.

Vaalikeskusteluissa on koulumaailmassa tapahtuneiden tragedioiden takia koulupalveluista tullut kuuma peruna. Kaikki puolueet ovat yksimielisiä siitä, että koulujen ryhmäkokoja tulee pienentää, hyvä näin. Pienessä ryhmässä jokainen oppilas saa paremmin huomiota osakseen aikuiselta.

Joittenkin mielestä tulisi määritellä maksimikoko luokan oppilasmäärälle. Valitettavasti maksimikoosta tulee helposti se minimikoko. Kuntien heikentyvässä taloudessa ajatellaan yleisesti talouden tasapainon kannalta. Hyvää tarkoittava päätös maksimikoon määrittelemiseksi saattaisikin kääntyä itseään vastaan. Jos koululle annetaan kunnon resurssit, niin rehtorit ja opettajat osaavat rakentaa hyvät opetusryhmät ilman säädöksiä.

Koulumaailman ongelmat eivät pelkästään ryhmäkokoja pienentämällä poistu. On muitakin asioita, joihin kuntien luottamushenkilöstön tulee puutua.

Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tukemiseen tarvitaan yleisesti resursseja. Päteviä koulunkäyntiavustajia tarvitaan heidän tuekseen. Kouluterveydenhoitoon panostamista tarvitaan myös reippaasti lisää. Oppilashuoltotyöryhmien toiminnan voimakas tukeminen ja kouluhenkilökunnan täydennyskoulutus ovat myös tärkeitä toimenpiteitä.

Koulussa viihtymistä parannetaan lisäämällä enemmän taito- ja taideaineita opetussuunnitelmaan, tekemällä kouluista viihtyisiä ja terveitä oppimisympäristöjä, perustamalla harrastuskerhoja oppilaille, vahvistamalla kodin ja koulun yhteistyötä sekä tukemalla koulujen henkilöstön jaksamista ja hyvinvointia.

SUSI
13.1.07

Näin eduskuntavaalien alla on susikeskustelu ryöpsähtänyt valloilleen täydellä teholla. Vaalitilaisuudet, joita järjestetään eri paikkakunnilla eri teemoista, ovat muuttuneet susikeskusteluiksi. Kansakunnan kahtiajakautuminen, köyhyyden ongelmat, ilmastonmuutos, opiskelijoiden tukala asema, lapsiperheiden ongelmat, koulutuskysymykset, eläkeläisten asema, työttömyys, terveydenhoito, sosiaaliturvan heikkoudet jne. ovat olleet toissijaisia asioita.

Ai - mitä mieltäkö minä olen susikeskustelussa?

No - Ihmisten pihapiiriin tunkeutuvat sudet on kaadettava. Petovahingot on valtion korvattava täysimääräisinä. Koululaiset on kuljetettava susialueilla turvallisesti taksikyydillä kotipihasta kouluun, ja maa- ja metsätalousministeriö saa korvata kunnille kuljetuksista johtuneet ylimääräiset kustannukset. Kun on unioniin liityttäessä hyväksytty myös susien suojelu, niin valtiovallan on sitouduttava siitä johtuviin kustannuksiin.

Uskon, että Euroopan Unionikaan ei halua suojella susia suomalaisten turvallisuuden kustannuksella. Muistellaan vaikka, miten kävi Bruno -karhun Saksassa. Tärkeintä on taata ihmisten ja etenkin lasten turvallisuus. Maa- ja metsätalousministeriössä pitää ottaa järki käteen.

TURVALLISUUS
8.12.06

Presidentinlinnan itsenäisyyspäiväjuhlien jatkoilla oli aiheena turvallisuus. Monenlaisia näkökantoja eri ihmiset ottivat aiheeseen. Toisten mielestä turvallisuus on taattu, kun vain Suomi liittyy Natoon. Toiset osasivat katsoa asiaa muiltakin kanteilta.

Kaikki, ketkä ovat opiskelleet vähäsenkään kasvatustiedettä, muistavat Maslowin teorian tarvehierarkioista. Teoria perustuu siihen että ihmisen tarpeilla on tietty hierarkia.

Tarpeet ovat tärkeysjärjestyksessä seuraavat: fysiologiset tarpeet (nälkä, jano), turvallisuuden tarpeet (suoja), sosiaaliset tarpeet (kuuluminen ryhmään, rakkaus), arvostuksen tarpeet (asema, hyväksyntä), itsensä toteuttamiseen liittyvät tarpeet (itsensä kehittäminen ja luovuus). Eli jos ihminen kärsii nälkää ja kylmää, niin hänellä ei riitä kiinnostusta muihin asioihin.

Ihmisen turvallisuuden tunne koostuu pienistä arkipäivän asioista:
Se tulee siitä, että kun hän aukaisee jääkaapin oven, siellä on muutakin kuin vain valo. Hänellä on lämmin asianmukainen koti. Hänen taloudellinen toimeentulo on turvattu. Kun hän sairastuu, hän saa asianmukaisen hoidon riippumatta lompsan paksuudesta. Hänellä on mielekästä työtä tehtävänä. Hänen lapsillaan on hyvä turvallinen hoitopaikka ja koululaisilla turvallinen koulumatka ja hyvä opetus. Häntä kunnioitetaan juuri sellaisena kuin hän on. Kun hän on vanhus, hän saa arvokkaan kiireettömän hoidon. Hänellä on läheisiä, joihin voi turvautua hädän hetkellä. Hänellä on mahdollisuus kehittää itseään opiskelemalla. Hänellä on oikeus vaikuttaa oman ympäristönsä ja yhteiskunnan kehittämiseen.

Nämä turvallisuuden tunnetta tuovat asiat tulisi olla mahdollisia kaikille Suomen kansalaisille - ja myös kaikille maailman kansalaisille.

UUSIUTUVAT ENERGIAMUODOT
11.3.07

Kaikkien isojen puolueiden nokkamiehet ovat liputtaneet viime aikoina ydinvoiman puolesta. Perusteluiksi lisäydinvoiman rakentamiselle on otettu ilmastonmuutoksen torjuminen ja edullisen energiaan takaaminen kansalaisille. Sen nyt kuitenkin näkee jo sokea Reettakin, että ilmastonmuutosta ei pysäytetä ydinvoimalla. Näkyvimmin kokoomus on asettunut ydinvoiman kannalle. Kokoomuspoliitikot puhuvat ”puhtaasta” ja ”kotimaisesta” ydinvoimasta. Uusiutuvat energiamuodot on mainittu, mutta sivulauseissa, jopa on mainittu energian säästäminenkin.

Energiakysymyksissä on hyvin pitkälle kysymys siitä, kuka saa tulevaisuudessa voitot. Kokoomuksen mallissa hyödyn keräisivät suuret (myös monikansalliset) energiafirmat. Maaseudun elinvoimaisuus paranisi huomattavasti, jos ponnekkaammin otettaisiin käyttöön uusiutuvat metsästä saatavat energiat käyttöön. Työpaikkoja saataisiin maakuntiin ja maaseudulle. Syöttötariffien avulla pienemmätkin energiayritykset saisivat osuutensa energiatuloista. Potti jakaantuisi näin useammalle yritykselle. Vauraus ikään kuin jakautuisi tasaisemmin.

Tuulivoimasta puhuttaessa väitetään sen olevan vain marginaalinen energialähde. Niin onkin, jos asian eteen ei tehdä mitään. Suomen tuulienergiapotentiaalista on käytössä vain 0,1 %. Suomi on Luxemburgin jälkeen Euroopan hännänhuippu tuulienergian tuottamisessa. Vastustajat pitävät tuulimyllyjä meluisina, maisemaan sopimattomina ja rumina. (Eipä tuo ydinvoimalakaan kauneudella pilaa Suomen rannikkomaisemaa.) Tuulipuistoja voi rakentaa rannikkoalueilla sellaisiin paikkoihin, jossa jo nytkin näkyy ihmisen teollisen toiminnan jälki, kuten teollisuusalueet ja satama-alueet.

Turpeestakin on yritetty kehittää uusiutuva energiamuoto, hitaasti uusiutuva sellainen. Pekkarisen ansiosta turvevoimalat saivatkin ne syöttötariffit. Taisi unohtua vain se, että turpeen poltossa hiilidioksidipäästöt ovat moninkertaiset verrattuna vaikkapa puunpolttoon.

Presidenttimme Tarja Halonen sekä myös arvostettu Nokian entinen pääjohtaja Jorma Ollila ovat esittäneet epäilevän mielipiteensä ydinvoiman lisäämisestä. On mukava olla samaa mieltä heidän kanssa. Nyt olisi mahdollisuus kehittää ja innovoida uusia menestyviä yrityksiä ja klustereita, joiden toiminta perustuu uusiutuvien ja ekologisten energiamuotojen tuotantoon.

VIITTOMAKIELI

WTC -tornit
10.9.07

Viisi vuotta on kulunut siitä, kun saimme livenä katsoa televisiosta WTC -tornien luhistumista New Yorkissa. Tapaus järkytti meitä kaikkia. Syyskuun yhdestoista päivä 2001 tullaan muistamaan hamaan tulevaisuuteen. Maailma muuttui toiseksi sinä päivänä.

Mitä on tapahtunut sen jälkeen, kun USA:n presidentti uhkasi kostaa iskujen tekijöille? Afganistan on moukaroitu pommeilla. Irakissa kärsitään pahemmin kuin ennen koalition hyökkäystä. Länsimaisen demokratian tuominen näihin maihin asevoimien avulla ei ole tuottanut hyvää tulosta. Terroriteot ovat lisääntyneet ympäri maalimaa. Tuhansia viattomia ihmisiä on surmattu. Tavallisten ihmisten elinvapautta on kavennettu erinäisillä laeilla ja säädöksillä. Ihmisten tulemisia ja menemisiä tarkkaillaan. Laaditaan listoja epäilyttävistä henkilöistä. Rasismi on kokenut uuden nousun.

USA:ssa on herännyt epäily salaliittoteoriasta. Epäillään, että teon takana eivät olleetkaan muslimitaustaiset terroristit Osama Bin Ladenin johdolla, vaan Amerikan omat järjestöt mm. CIA ja FBI. Epäillään, että iskujen avulla saatiin hyvä tekosyy hyökätä rosvovaltioihin Afganistaniin ja Irakiin.

En usko salaliittoteoriaan. Eivät amerikkalaiset valtaapitävät sentään voi niin järjettömiä olla. Terroristien teot ovat ihmiselämän kunnioitusta loukkaavia ja ehdottoman tuomittavia. En tiedä, mikä olisi ollut oikea tapa reagoida tapahtumaan, mutta nyt tuntuu, että on menty ojasta allikkoon.

YDINVOIMA
7.2.07

Eduskunnassa käytiin tammikuussa 17.1.2007 mielenkiintoinen välikysymys. Kokoomus oli valmistanut välikysymyksen ilmastonmuutosta ja energiansaannin turvaamista koskevasta asiasta. Kokoomuksen viesti eduskunnalle oli, että Suomeen on rakennettava kuudes ydinvoimala mahdollisimman nopeasti. Seurasin keskustelua televisiosta.

Oras Tynkkynen esitti istunnossa vihreiden ryhmäpuheenvuoron. Ei voi muuta kuin ihailla nuoren miehen esitystä. Hän piti jämäkän ja selkeän puheen, jossa perusteli asiat hyvin. Oras ei hämmentynyt yhtään edes siitä että kokoomuksen edustajat mölysivät taustalla ja yrittivät häiritä esitystä. Täysi kymppi pitää Orakselle antaa.

Meikäläisen on turha yrittää keksiä omaa kirjoitusta ydinvoimasta ja ilmastonmuutoksen ehkäisystä tähän. Parempi on laittaa Oraksen puheesta linkki liitteeksi. Siinä on hyvin kiteytettynä kaikki. Kannattaa ehdottomasti lukea:

ZORRO

Työn orjat Zorron yöstä nouskaa …”, lauloivat SDP:n nuoret kansanedustajanaiset Jouni Backmanin kanssa mainostaessaan Tarja Halosta presidentin vaaleissa. Todella hauska idea ja upea esitys! Piti oikein imuroida esitys omalle tietokoneelle. Räppi irtosi edustajilta niin hienosti, että olisi luullut olevan kyseessä ammattilaisporukan. Politiikka mielletään yleensä kuivaksi p….n jauhamiseksi. Omia kantaaottavia ajatuksia voisi tuoda esiin myös luovalla ja taiteellisellakin tavalla … jos osaisi.

ÄITIYS
7.2.07

Useimmille naisille tärkein asia elämässä on äitiys. Oman lapsen odottaminen ja synnyttäminen mullistaa maailman täysin. Kasvaminen siihen, että pienen vauvan koko elämä on kiinni omasta toiminnasta, ei ole helppo prosessi. Äitiyttä ei voi ainakaan täysin oppia kirjoista tai kursseilta. Sen oppii elämällä ja kokemalla. Toisille se on helpompaa kuin toisille.

Äitiydestä johtuvat kustannukset ovat kaatuneet yhteiskunnassa naisvaltaisten alojen kontolle. Siksi moni työnantaja ei uskalla palkata nuorta naista töihin. Synnytysikäisille äideille tarjotaan työelämässä pätkätöitä. Äitiydestä johtuvien kustannusten jakautuminen kaikkien työnantajien kesken toisi kaivattua tasa-arvoa yhteiskuntaan.

Äitiyttä ja vanhemmuutta ei arvosteta yhteiskunnassa. Äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan vähimmäistaso on huomattavasti vähemmän kuin alin työmarkkinatuki. Pienen vauvan hoivaaminen katsotaan rahallisesti arvottomammaksi. Seuraavien päättäjien tulee puuttua tähän epäkohtaan. Vähimmäistaso tulee nostaa vähintään työmarkkinatuen tasolle.

Yksi epäkohta on kotona lapsiaan kasvattaneiden äitien eläketurva. Eläke ei ole karttunut siitä arvokkaasta työstä, jota äidit ovat tehneet kotona lapsia kasvattaen. Matalimmalla kansaneläkkeen turvalla elävistä naisista suuri osa on tehnyt kovan työn kasvattaessaan uusia kansalaisia yhteiskuntaan ja työelämän rattaisiin. Kiitokseksi siitä on eläke, jolla ei elä.

Suomessa murehditaan sitä, että väki vanhenee ja uudet ikäpolvet pienenevät. Asia on valittaen hyväksytty. Odotetaan ulkomailta hoivaajia vanhuksille ja väkeä työelämään. Työelämän joustot vanhemmille ovat hienoja juhlapuheissa, mutta käytännössä mitään konkreettista ei ole saatu aikaiseksi. Työelämän joustot ajatellaan niin, että työntekijä on se joustaja. Vanhemmuuden ja työelämän yhteensovittaminen vaatii todellisia joustoja myös työnantajalta.