Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Laajasti määriteltynä kestävä kehitys kattaa kolme toiminnallista ulottuvuutta: ympäristötaloudellisen eli ekologisen, yhteiskunnallisen ja kulttuurisen ulottuvuuden. Se ei liity siis yksinomaan ympäristöongelmista käytyyn keskusteluun.

Ekologisesti kestävä kehitys tarkoittaa luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä ja ihmisten taloudellisen ja aineellisen toiminnan sopeuttamista maapallon luonnonvaroihin ja luonnon sietokykyyn. Ekologisen kestävyyden haaste koskee sekä teollisuus- että kehitysmaita. Tuhlaus ja köyhyys ovat molemmat ympäristöä tuhoavia. Siksi ekologisesti järkevän teknologian kehittäminen, kuluttajien tottumusten muuttaminen sekä väestönkasvun hillitseminen köyhyyttä lievittämällä nousevat tärkeimmiksi ratkaisukeinoiksi.

Yhteiskunnallisesti oikeudenmukainen kehitys turvaa ihmisille yhdenvertaiset mahdollisuudet oman hyvinvointinsa luomiseen, perusoikeuksien toteuttamiseen ja elämän perusedellytysten hankkimiseen. Se takaa myös mahdollisuuden tasa-arvoiseen osallistumiseen ja vastuunottoon päätöksenteossa omassa maassa ja maailmanyhteisössä.

Ihmistä henkisesti uudistava kehitys puolestaan mahdollistaa vapaan henkisen toiminnan, eettisen kasvun sekä kulttuurien moninaisuuden säilymisen ja kehittymisen sukupolvesta toiseen. Kukin kansakunta ylläpitää omalla kulttuurillaan maailmanyhteisön kulttuurien moninaisuutta, joka on yksi inhimillisen edistyksen olennaisimmista tunnusmerkeistä.

Kestävän kehityksen yleisperiaatteen mukaan jokainen valtio on itse ensisijaisesti vastuussa kansalaistensa henkisestä, yhteiskunnallisesta ja taloudellisesta hyvinvoinnista. Kestävä kehitys on myös haaste globaaliselle, alueelliselle ja paikalliselle yhteistyölle. Sen toteutuminen on luonnollisesti myös jokaisen kansalaisen vastuulla. Kestävän kehityksen toteuttamisessa tarvitaan kaikkia yhteiskunnan sektoreita: talouselämää, etujärjestöjä, tiedeyhteisöä, opetusalaa, tiedotusvälineitä ja kansalaisjärjestöjä.